Pyhästä kolminaisuudesta puuttuu enää Fazerin
sininen suklaa, mutta onneksi täällä on Kinder-suklaata, mikä on melkeinpä
parempaa. Viime päivinä olen kuitenkin saanut maistaa kunnon ruisleipää ja
kunnon löylyjä, joten koti-ikävä, joka ei ole vieläkään iskenyt, myös pysynee
poissa.
Sunnuntaina kiipesimme Bolognassa San Lucan
kirkolle, joka sijaitsee vähän keskustan ulkopuolella. Näkymät olivat hienot ja
sää syksyisen kirpeä, joten reippailu kotikaupungissakin oli virkistävää. Eteläiset
naapurimme olivat tuoneet Virosta asti tummaa leipää, jota kelpasi mäystää.
Tänään kävin myös saunassa ensimmäistä kertaa
sitten syyskuun. Salillani on nimittäin epäilyttävän näköinen pikkukoppero,
jota myös saunaksi sanotaan. Tänään testasin löylyt ensimmäistä kertaa ja
vaikkei se ihan puusaunalle vedäkään vertoja siinä oli silti yllättävän pehmeät
löylyt. Vettä tosin heitettiin kiukaalle soppakauhalla.
Lopuksi muutamat kuvat reissuiltani.
Maranellon Ferrari-museossa tunnustettiin väriä |
San Luca Bolognassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti